Ollaan Ronjan kanssa jonotettu peräti kaksi vuotta, että päästäis tutustumaan agiliidon saloihin. Nyt ollaan päästy vihdoin viimein karsintoihin. Niitä on neljä kappaletta aina kahden viikon välein. Ekalla kerralla leikittiin ja oltiin omien koirien kaa. Toisella kerralla siirryttiin ulos ja otettiin luoksetuloja ja ohiteltiin ringissä muita koira kontaktisssa. Noi oli ihan helppoja juttuja meille, Ronjahan olis toki lähtenyt kaikkien muidenkin perään luoksetuloissa, koska se on yksi maailman ihanin juttu. Sitten Ronja yllätti mut ihan mielettömän hyvällä kontaktilla ja seuraamisella kun ohiteltiin muita. Pikkisen olin ylpeä mun pikkumustasta. Tänään meillä oli vuorossa paikalla olo ja eteenmeno, paikalla olosta Ronja lähti heti mun perään, mutta kun palautin sen paikalleen, niin pysyi siellä kuin tatti. Käytiin aina välillä palkkaamassa koirat ja sitten taas siirryttiin kauemmas koirasta. Eteenmenossa ei ollut mitään ongelmia ja tuli luoksekin sieltä tosi nätisti istumaan mun eteen. Ronja luuli olevansa tokoilussa mukana..  

 No hauskaa meillä ainakin oli kummallakin. Ronja vaan pikkisen ärsyttävästi räksyttää kokoajan, kun se haluais toimintaa, eikä mitään tylsää odottelua. No ainahan ei saa sitä mitä haluaa. Lopuksi vielä ohjaajat tekivät radan ja yksi ohjaajista näytti omalla koirallaan mitä se agility sitten on ja meidän piti omien koirien kanssa seistä ihan sen radan vieressä ja pitää omat koirat kiinnostuneina itsestämme. No lihapullien voimalla kaikki muu unohtuu ainakin meidä neidin mielestä. Kotiläksyksi saatiin koiran ohjaamista kummallakin  puolella ja sylikäännöksiä yms mitä kaikkia ihmeellisiä termejä niitä sitten onkaan. 

Käytiin muuten viimeviikolla kokeilemassa Ronjan kanssa myös Flyballia, mutta se ei sitten ollut ollenkaan meidän juttu, vaikka Ronja onkin pallohullu, niin se kyllästyi siihen hidastempoisuuteen ja liian yksitoikkoisuuteen. Idea on siinä että koira hyppää neljän esteen yli, käy painamassa lautaa, josta pongahtaa tennispallo, ottaa sen pallon kiinni ja palaa esteiden yli takaisin. Ronja oppi sen laudan painamisen heti ja olikin sitten vähän sen oloinen, että oliks tää tässä, mitäs sitten.. Päädyttiin lopettamaan laji, ennenkuin aloitettiinkaan. Parempi antaa paikka sitä tarvitsevalle. Tähän kun lisää vielä tokot ja haut, niin ei tarvitse miettiä onko liikaa vapaa-aikaa..